Indonesiassa on samanaikaisesti edessään kaksi väärän tiedon aaltoa ja Internetin sulkeminen

Papualainen aktivisti esittelee lippua, jossa vaaditaan kansanäänestystä mielenosoituksen aikana presidentinlinnan lähellä Jakartassa, Indonesiassa 22. elokuuta. Ryhmä länsipapualaisia ​​opiskelijoita Indonesian pääkaupungissa järjesti protestin rasismia vastaan ​​ja vaati alueensa itsenäisyyttä. (AP Photo/Dita Alangkara)

Faktantarkistajilla Indonesiassa on erittäin vaikea kuukausi.

Maanantaina presidentti Joko Widodo ilmoitti hän halusi riistää Jakartalta sen aseman maan pääkaupungina ja rakentaa uuden – alusta alkaen – Borneon saarelle.

Indonesialaisten keskuudessa tiedetään hyvin, että ilmastonmuutoksen myötä Jaavanmeri nousee ja Jakarta uppoaa. Kaupunki on myös jatkuvasti valtavien, vähintään 8 magnitudin maanjäristysten uhattuna. Mutta jotkut paikalliset äänet herättivät huolta paitsi siitä, kuinka paljon rahaa hallitus käyttäisi tähän muutokseen, myös siitä, miten se voi vaikuttaa ympäristöön.

Borneo on kansainvälisesti tunnettu palmuöljyviljelmistä, kivihiilen louhinnasta, tiheistä viidakoista ja orangutaneista. Suuren kaupungin rakentaminen maan pääkaupungiksi voi tarkoittaa kaiken loppua tai ainakin osaa siitä. Tästä aiheesta käydyt keskustelut valtasivat maan viime päivinä meemien ja WhatsAppissa, Facebookissa ja Twitterissä jaetun epäluotettavan datan vauhdittamana.

Samanaikaisesti Papuan maakunnassa alkoi toinen valtava väärän tiedon aalto, joten faktantarkistajien oli jaettava huomionsa.

Protestit syntyivät sen jälkeen, kun papualaisten opiskelijoiden rasistinen hyväksikäyttö paljastui, mikä johti tunnetun separatistisen liikkeen kasvuun ja vaati itsemääräämisäänestystä.

Mukaan Jakarta Posti Alueella alkoi monia mellakoita sen jälkeen, kun turvallisuushenkilöstö käynnisti fyysisiä ja sanallisia hyökkäyksiä papualaisille opiskelijoille, joita syytettiin perusteettomasti kansallisen lipputangon vahingoittamisesta Indonesian toiseksi suurimmassa kaupungissa Surabayassa maan 74. itsenäisyyspäivänä.

'Indonesian hallitus viimeisteli tapahtuman lähettämällä sinne monia poliiseja', kertoo faktantarkistaja Ika Ningtyas. Aika , yksi International Fact-Checking Networkin allekirjoittajista Indonesiassa. '43 papualaista opiskelijaa pidätettiin, mutta vapautettiin myöhemmin, koska heidät todettiin syyttömiksi.'

Näiden kahden väärien uutisten ja kiistan tsunamin lisäksi Widodon hallitus päätti sulkea Internet-yhteyden monissa osissa Papuaa ja Länsi-Papuan maakuntaa. Tiistaiaamuun asti ei ollut merkkejä siitä, että lohko nostettaisiin.

Välillä 21-22 toukokuuta , Indonesian hallitus rajoitti pääsyä sosiaaliseen mediaan Jakartassa. Facebook ja Instagram olivat alhaalla. WhatsApp-käyttäjät eivät voineet jakaa valokuvia ja/tai videoita. Päällä 21. elokuuta , kun mielenosoitukset Papuassa lisääntyivät, hallitus päätti hidastaa Internetin nopeutta joillakin tämän maakunnan alueilla. Ja tämän viikon alussa rajoitukset saavuttivat korkeimman mahdollisen tason: Internet suljettiin monissa kaupungeissa.

Tempon mukaan 'useita kansalaisjärjestöjä kokoontuivat 23. elokuuta vaatimaan viestintä- ja tietotekniikkaministeriötä välittömästi avaamaan Internet-yhteyden Papualle'. Mutta toistaiseksi Jakartan hallinnolta ei ole kuultu mitään reaktioita.

Sillä välin Tempo on julkaissut ainakin neljä debunksia, ja nyt se kamppailee pitääkseen tiiminsä työssä Internet-yhteyden puutteen vuoksi.

”Meillä on paljon Papuaa koskevaa sisältöä, jonka väitetään olevan valheellista ja provosoivaa. Mutta Internet-rajoitusten vuoksi työmme on vaikeutunut”, Ningtyas sanoi. 'Emme voi ottaa yhteyttä tai kaivaa tietoa useista lähteistä Papualla ja puhelinverkko on myös paikoin vaikea.'

Mielenkiintoista on, että Indonesian hallitus käynnisti äskettäin medialukutaitoohjelman auttaakseen kansalaisia ​​ymmärtämään, mikä digitaalisessa maailmassa on valhetta ja mikä totta. Yksi tehtävistä oli vähentää negatiivisen sisällön leviämistä Internetissä koulutuksen avulla – ei sulkemisen avulla.

Paradoksi tulee selväksi. 'Vuonna 2018 viestintäministeriö ilmoitti hallitukselle ja oli vienyt tämän ohjelman 350 paikkaan ja siihen osallistui 125 000 osallistujaa', Ningtyas sanoi.

Cristina Tardáguila on International Fact-Checking Networkin apulaisjohtaja. Hänet tavoittaa sähköpostilla.