Miksi Belgia ei näy faktantarkistuksen maailmankartalla?

Kirjailija: Janaka Dharmasena/Shutterstock

Kun Facebook näyttää kartan maista, joissa sen tosiasiantarkistusohjelma on aktiivinen, Belgia näkyy reikänä – aivan Euroopan sydämessä.

Sama tapahtuu, kun International Fact-Checking Network (IFCN) osoittaa, missä sen varmennetut allekirjoittajat sijaitsevat. Syyskuun alkuun asti niitä ei ollut Belgiassa.

Mitä siellä asuvalle 11 miljoonalle ihmiselle kuuluu? Eivätkö he kamppaile väärien uutisten ja huijausten kanssa kuten kaikki muutkin? Eivätkö he puhu valeuutisista Facebookissa, WhatsAppissa, Twitterissä ja Instagramissa?

Kyllä he tekevät.

Maarten Schenk, Lead Storiesin faktantarkistussivuston perustaja, syntyi ja asuu Belgiassa. Mutta kaupallisista syistä hän päätti kauan sitten tarkistaa sisällöt, jotka olivat trendaavia… Yhdysvalloissa.

'Belgia on suhteellisen pieni ja jakautunut kahteen erilliseen kieliyhteisöön (ranskaksi ja hollanniksi), hän sanoi. ”Jokaisella heistä on pieni määrä mediabrändejä ja ihmiset tietävät, mitkä niistä ovat todellisia. He eivät helposti luota tuntemattomaan verkkosivustoon, joka teeskentelee tai väittää olevansa tv-asema tai sanomalehti. Tämä vaikeuttaa kaupallisesti inspiroitujen valeuutisten saamista paljon vetovoimaa verrattuna Yhdysvaltojen tilanteeseen.'

Sama tilanne vaikeuttaa huomattavasti myös tosiasiantarkistusaloitteen toiminnan aloittamista.

Tällä viikolla maan hollanninkielisessä osassa sekä julkinen yleisradioyhtiö (VRT) että tärkein kaupallinen lähetysyhtiö (VTM) tekivät erityisraportteja siitä, kuinka vääriä mainoksia on käytetty paikallisten julkkiskuvien ja napsautussyöttiotsikoiden huijaamiseen. heidän rahoistaan.

Tim Pauwels, VRT:n oikeusasiamies, huomautti IFCN:n haastattelussa muita tilanteita, joissa syvällisempi sisältöanalyysi olisi voinut auttaa belgialaisia ​​lajittelemaan tosiasiat fiktiosta, erityisesti sosiaalisessa mediassa.

'Vuonna 2016 meillä oli ISIS-pommi-iskut Brysselissä, joissa kuoli 32 viatonta ihmistä', hän sanoi. 'Useita artikkeleita julkaistiin vuonna 2018 hollantilaisen sanomalehden toimesta NRC Handelsblad ja sen flaamilainen vastine Standardi huomautti, että venäläiset trollit levittivät noin 900 viestiä väärennetyillä Twitter-tileillä, joissa syytettiin islamia ja muslimeja yleensä Brysselin hyökkäyksistä.

Faktantarkistus on olemassa perinteisessä mediassa, mutta se keskittyy pääasiassa poliitikkoihin ja muihin perinteisempiin sidosryhmiin.

'Melko monet väitteet sosiaalisessa mediassa tai puolueellisilla verkkosivuilla ovat edelleen kiistattomia', Pauwels valitti.

Jan Jagers, Knack-lehden toimittaja, on hakenut ja odottaa tulevansa Belgian ensimmäiseksi varmennetuksi allekirjoittajaksi IFCN:n periaatteisiin. Hän saattaa myös olla ensimmäinen Facebook-kumppani maassaan. Tällä viikolla hän kertoi IFCN:lle, että Belgialla ei myöskään ole tutkimusta väärästä tiedosta. Hänen sanojensa mukaan se on silmiinpistävää.

Hänen keräämien tietojen mukaan Facebook on maan suosituin sosiaalisen median alusta, jota seuraa WhatsApp. Instagram on nousussa ja on kolmanneksi käytetyin sosiaalinen media rankingissa, mutta lisää yksityiskohtia tarvitaan.

'Tämä tutkimusvaje on yksi tärkeimmistä syistä, jotka saivat akateemikot kirjoittamaan muistion ja pyytämään perustaa ja rahoitusta (rakentamaan) uutta osaamiskeskusta', Jagers sanoi. ”Tämä keskus helpottaisi ja tuottaisi tutkimusta yhteistyössä toimittajien kanssa. Se myös käynnistäisi ja tukisi entisestään riippumattoman tosiasiantarkistusorganisaation perustamista ja rahoittamista Flanderissa. Muutama viikko sitten muistio luovutettiin poliitikoille.

Jagers huomauttaa, että toimittajat ja akateemikot, jotka opiskelevat ja yrittävät torjua väärää/disinformaatiota, uskovat, että belgialaisten tulisi ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimiin välttääkseen hänen kutsumansa 'brexit-hetkensä'. Heidän pitäisi todella pyrkiä välttämään hetkiä, jolloin väärä tieto valtaa ja vääristää maan tulevaisuutta, aivan kuten tapahtui Isossa-Britanniassa.

'Meidän on vahvistettava demokratiaa ja tehtävä enemmän ja parempaa faktojen tarkistusta tänään', hän sanoi. 'Nykyinen media voisi tehdä sen. Mutta parempi tapa järjestää tämä olisi riippumaton faktantarkistusinstituutti, jolla on kestävää rahoitusta.'

Schenk, Pauwels ja Jagers sanoivat kuitenkin, että kaikki on 'jäätynyt paikoilleen'. Belgiassa oli vaalit toukokuussa, mutta se ei ole vielä saanut uutta liittohallitusta. Neuvottelut uudesta koalitiosta venyvät ja vievät pitkälle tulevaisuuteen ilmoituksen odotetusta liittovaltiorahastosta ja/tai sellaisen säätiön luomisesta, joka voisi sukeltaa syvälle siihen, mitä belgialaisten sosiaalisessa mediassa sanotaan ja jaetaan.

Vuoden 2018 mukaan Digitaalinen uutisraportti 13 % belgialaisista ilmoitti joutuneensa 'täysin keksityille uutisille viime viikon aikana'. Se on enemmän kuin saksalaisilla (9 %). Sama tutkimus paljasti, että viime vuonna 65 % belgialaisista ajatteli, että hallituksen pitäisi tehdä enemmän erottaakseen sen, mikä on aitoa ja väärennettyä Internetissä. Schenk, Pauwels ja Jagers sanoivat, että he eivät malta odottaa näkevänsä Euroopan faktantarkistuskartan, jossa on Belgia.

Cristina Tardáguila on International Fact-Checking Networkin apulaisjohtaja ja Agência Lupan perustaja Brasiliassa. Hänet tavoittaa sähköpostilla.